KAHVIPÖYDÄSTÄ OULUUN
Heippa hei !
Nyt olisi taas yksi koulu takana ja ensimmäinen ammatti hankittu, lähihoitaja. Olen aina halunnut olla jokin terveydenhuollon ammattilainen mutta lähihoitaja ei oikeastaan koskaan kuulunut suunnitelmiin eikä se kyllä vieläkään kuulu mutta tuossa nyt on. Siitä lähtien kun 2010 lukioon menin, tiesin että kätilö minusta tulee. No enpä kuitenkaan lukion jälkeen 2013 kätilöksi päässyt ja ''tyhmänä'' vain siihen hain samoin kuin seuraavanakin vuonna. Parisen vuotta pidin siis välivuotta tahdosta riippumatta, mutta olin koko tuon ajan sentään töissä. No sitten tajusin lopulta että hei kai sitä voi hakea jonnekkin muualle jos vaikka sen avulla pääsisi elämässä eteenpäin ja nyt se lähärinkin tutkinto takana.
Ylioppilaspohjaisena tuo koulu kesti vuoden ja 7 kuukautta. Tuona aikana olin viidessä eri työharjoittelussa ja niistä 3:sta sain työpaikan, joissa edelleen olen. Keikkalaisena tosin, koska tein niitä hommia lomilla ja viikonloppuina, mutta viimisimmästä paikasta sain tälle kesälle kesätyön.
Koulu oli minulle oikeastaan tosi helppoa, sillä lukion käyneenä moni asia oli vain kertausta, mutta tottakai uuttakin tuli ja käytännön asiat oli kaikki melkein uutta, tai empä ole ennen kyllä mitään katetreja pistänyt.
Välillä tuntui että mitä minä siellä teen, tuhlaanko aikaa ja välillä oli tosi kiinnostavaa olla joissakin harjotteluissa. Itse asiassa joulun aikaan oli tosi hakusessa motivaatio, mutta se oli sen uupumuksen vuoksi mitä koulu toi. Noin lyhyessä ajassa kuitenkin joutuu opiskelemaan tosi rivakasti sillä normaalisti tuo kestäisi kolme vuotta. Tämä vika vuosi tuntui välillä pelkältä tenttimiseltä koska joka viikko oli vähintään kaksi koetta ja jokin näyttö. Harjotteluissa tuntui välillä helpommalta vaikka sielä se panostus suurin pitikin olla. Eli välillä sitä stressiä oli aikalailla jos oikeasti halusi niitä kiitettäviä kokeista ja lääkkeen nimet ja muut piti oikeasti tuntea hyvin.
Nyt tosiaan nuo kaikki on ohi ja en ole vieläkään kunnolla asiaa sisäistänyt että en oikeasti enää palaa kouluun. Teen nyt näitä hommia täydellä palkalla ja minua ei enää tunneta opiskelijana. Eilen tuli juuri koulusta puhelu, että kohta minut löytää Valvirastakin. Eli en ole valehoitaja. 😏
Porukkaa oli parisen kymmentä ja meidän 60neliöisessä asunnossa se on tosi paljon. Onneksi kaverit painottuivat iltaan niin että porukkaa alkoi lähteä kun lisää tuli illemmalla. Mutta päivä meni mielestäni hyvin ja tarjottavia riitti. Siskoni teki myös pari vegaanista vaihtoehtoa tarjolle. Porkkanakakku ja makeat muffinssit olivat vegaanisia, jotta myös hän ja yksi ystäväni saivat muutakin kun kahvin.
Sunnuntai meni aikalailla siivotessa ja tiskatessa. Vaikka olin lauantaina käynyt viihteelläkin niin minkäänlaista krapulaa ei ollut. Vähän olen päässyt jo aikuistumaan noista juhlista. 😅
Sunnuntai meni myös pakatessa. Lähdin nimittäin maanantaina klo 7:00 Helsingistä Ouluun. Matkan suoritin onnibussilla ja sen kesto tosiaan oli se 8 tuntia. Mutta se meni oikeastaan aika näppärästi ja mukavasti. Kun oli vaan tekemistä niin ei kyllä kauhean tylsäksi käynyt.
Oulussa olin vain ystävän luona käymässä. Oulu oli myös aivan uusi paikka minulle joten halusin myös siksi mennä käymään sielä. Ja onneksi kävin, rakastuin siihen heti. En ole oikein koskaan ollut mikään suurkaupunki-ihminen tai en osaisi niin kuvitella asuvani missän Helsingin keskustassa, niin Oulu oli ihan rakkautta. Ystäväni asuu aivan Oulun keskustassa mutta se eroaa täysin Helsingin keskustasta. Pystyisin kuvittelemaan itseni sinne asumaan, mutta no enpä usko että täältä eteläsuomesta mihinkään lähden...ainakaan ihan heti.
Matka kesti sen kaksi yötä, mikä on aika vähän siihen matkamäärään ajatellen, mutta se oli ihan hyvä aika silti. Kävimme shoppailemassa, kävelemässä ja katsomassa maisemia ja nähtävyyksiä, ravintolassa ja vietimme vain aikaa yhdessä. Kesällä olisi kiva mennä Ouluun uudestaan, mutta silloin se on kuulemma aika turistivaltainen. Tai no olenhan minäkin sielä turisti perjaatteessa.
Kesätyöni alkavat ensi viikolla, joten sain pitää sellaisen kolme viikkoa lomaa ennen töitä. Tämä viikko nyt tuntuu jo aika pitkästyttävältä, mutta onneksi poikaystäväni keksi meille tekemistä ja menemme torstaina päiväksi Tallinnaan. Pääseepä hänkin hän irti arjesta kouluhommien keskeltä.
ps. Tein tuossa yhteishaun enkä kyllä kätilöksi hakenut 😂😂😂
-sirpa
Nyt olisi taas yksi koulu takana ja ensimmäinen ammatti hankittu, lähihoitaja. Olen aina halunnut olla jokin terveydenhuollon ammattilainen mutta lähihoitaja ei oikeastaan koskaan kuulunut suunnitelmiin eikä se kyllä vieläkään kuulu mutta tuossa nyt on. Siitä lähtien kun 2010 lukioon menin, tiesin että kätilö minusta tulee. No enpä kuitenkaan lukion jälkeen 2013 kätilöksi päässyt ja ''tyhmänä'' vain siihen hain samoin kuin seuraavanakin vuonna. Parisen vuotta pidin siis välivuotta tahdosta riippumatta, mutta olin koko tuon ajan sentään töissä. No sitten tajusin lopulta että hei kai sitä voi hakea jonnekkin muualle jos vaikka sen avulla pääsisi elämässä eteenpäin ja nyt se lähärinkin tutkinto takana.
Ylioppilaspohjaisena tuo koulu kesti vuoden ja 7 kuukautta. Tuona aikana olin viidessä eri työharjoittelussa ja niistä 3:sta sain työpaikan, joissa edelleen olen. Keikkalaisena tosin, koska tein niitä hommia lomilla ja viikonloppuina, mutta viimisimmästä paikasta sain tälle kesälle kesätyön.
Koulu oli minulle oikeastaan tosi helppoa, sillä lukion käyneenä moni asia oli vain kertausta, mutta tottakai uuttakin tuli ja käytännön asiat oli kaikki melkein uutta, tai empä ole ennen kyllä mitään katetreja pistänyt.
Välillä tuntui että mitä minä siellä teen, tuhlaanko aikaa ja välillä oli tosi kiinnostavaa olla joissakin harjotteluissa. Itse asiassa joulun aikaan oli tosi hakusessa motivaatio, mutta se oli sen uupumuksen vuoksi mitä koulu toi. Noin lyhyessä ajassa kuitenkin joutuu opiskelemaan tosi rivakasti sillä normaalisti tuo kestäisi kolme vuotta. Tämä vika vuosi tuntui välillä pelkältä tenttimiseltä koska joka viikko oli vähintään kaksi koetta ja jokin näyttö. Harjotteluissa tuntui välillä helpommalta vaikka sielä se panostus suurin pitikin olla. Eli välillä sitä stressiä oli aikalailla jos oikeasti halusi niitä kiitettäviä kokeista ja lääkkeen nimet ja muut piti oikeasti tuntea hyvin.
Nyt tosiaan nuo kaikki on ohi ja en ole vieläkään kunnolla asiaa sisäistänyt että en oikeasti enää palaa kouluun. Teen nyt näitä hommia täydellä palkalla ja minua ei enää tunneta opiskelijana. Eilen tuli juuri koulusta puhelu, että kohta minut löytää Valvirastakin. Eli en ole valehoitaja. 😏
Juhlin valmistumistani lähisuvun sekä ystävien kanssa viikko sitten. Osaan stressata miltei kaikesta joten alotin näistä juhlista stressaamisen samaan aikaan mitä stressasin vikaa nöyttöä harjoittelussa. Onneksi viimeinen päiväni harkassa oli tiistai ja juhlat olivat lauantaina, niin oli hyvä aika ostaa ja leipoa kaikki tarvittava ja vielä siivotakkin. Ja apuna oli ihan huippu sisko joka hoiti lauantain niin että pystyin olemaan hyvin vieraiden kanssa kun hän keitti kahvit ja tarjoili.
Porukkaa oli parisen kymmentä ja meidän 60neliöisessä asunnossa se on tosi paljon. Onneksi kaverit painottuivat iltaan niin että porukkaa alkoi lähteä kun lisää tuli illemmalla. Mutta päivä meni mielestäni hyvin ja tarjottavia riitti. Siskoni teki myös pari vegaanista vaihtoehtoa tarjolle. Porkkanakakku ja makeat muffinssit olivat vegaanisia, jotta myös hän ja yksi ystäväni saivat muutakin kun kahvin.
 |
| Vegaaniset leipomukset ovat kuvassa oikealla porkkanakakku alakulmassa ja sen yläpuolella muffinssit (kuva myös yläpuolella) tummasuklaalla ja appelsiinilla, sekä päällä vegaaninen kaurakerma kuorrute, missä myös appelsiinia. |
Sunnuntai meni aikalailla siivotessa ja tiskatessa. Vaikka olin lauantaina käynyt viihteelläkin niin minkäänlaista krapulaa ei ollut. Vähän olen päässyt jo aikuistumaan noista juhlista. 😅
Sunnuntai meni myös pakatessa. Lähdin nimittäin maanantaina klo 7:00 Helsingistä Ouluun. Matkan suoritin onnibussilla ja sen kesto tosiaan oli se 8 tuntia. Mutta se meni oikeastaan aika näppärästi ja mukavasti. Kun oli vaan tekemistä niin ei kyllä kauhean tylsäksi käynyt.
Oulussa olin vain ystävän luona käymässä. Oulu oli myös aivan uusi paikka minulle joten halusin myös siksi mennä käymään sielä. Ja onneksi kävin, rakastuin siihen heti. En ole oikein koskaan ollut mikään suurkaupunki-ihminen tai en osaisi niin kuvitella asuvani missän Helsingin keskustassa, niin Oulu oli ihan rakkautta. Ystäväni asuu aivan Oulun keskustassa mutta se eroaa täysin Helsingin keskustasta. Pystyisin kuvittelemaan itseni sinne asumaan, mutta no enpä usko että täältä eteläsuomesta mihinkään lähden...ainakaan ihan heti.
Matka kesti sen kaksi yötä, mikä on aika vähän siihen matkamäärään ajatellen, mutta se oli ihan hyvä aika silti. Kävimme shoppailemassa, kävelemässä ja katsomassa maisemia ja nähtävyyksiä, ravintolassa ja vietimme vain aikaa yhdessä. Kesällä olisi kiva mennä Ouluun uudestaan, mutta silloin se on kuulemma aika turistivaltainen. Tai no olenhan minäkin sielä turisti perjaatteessa.
Kesätyöni alkavat ensi viikolla, joten sain pitää sellaisen kolme viikkoa lomaa ennen töitä. Tämä viikko nyt tuntuu jo aika pitkästyttävältä, mutta onneksi poikaystäväni keksi meille tekemistä ja menemme torstaina päiväksi Tallinnaan. Pääseepä hänkin hän irti arjesta kouluhommien keskeltä.
ps. Tein tuossa yhteishaun enkä kyllä kätilöksi hakenut 😂😂😂
 |
-sirpa
Kommentit